RKP:n sairaalapelistä tuli paras argumentti pakkoruotsia vastaan
Eduskunnassa päätettiin tänään päivystysuudistuksesta, jonka myötä Suomeen tulee kaksitoista laajan päivystyksen sairaalaa. Erityisesti tapetilla on julkisuudessa ollut Vaasan keskussairaala, joka ei tämän tusinan joukossa ollut. Jatkossa erikoisalojen ympärivuorokautista päivystystä on tarjolla vaasalaisille näillä näkymin Seinäjoella ja Turussa.
Muutokset aiheuttavat aina huolta. Esimerkiksi RKP on ollut kovin huolissaan alueen ruotsinkielisten kansalaisten palveluista. Taistelu on ollut veristä loppuun saakka: puolueen puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson on pitänyt huolta siitä, että hänen vaalipiirinsä ratkaisusta on väännetty kielinäkökulmasta eduskunnassakin jopa pikkutunneille saakka. Sairaalapäivystyksen siirtyminen ei jatkossa hänen mukaansa mahdollistaisi riittäviä ruotsinkielisiä palveluita.
Tätä voi pitää melko eriskummallisena. Lääkärit ja sairaanhoitajat kun ovat lähtökohtaisesti suorittaneet vuosien pakollisten ruotsinkielenopintojen lisäksi myös ns. virkamiesruotsin, jota on vuosikymmeniä pidetty kaksikielisten palveluiden takuuratkaisuna saman puolueen toimesta.
Jos koko Suomen laajuudella opetettava pakolliset ruotsinopinnot ja ammatilliset kieliopinnot eivät takaa RKP:n mielestä riittäviä palveluita edes alueella jossa (toisin kuin esimerkiksi Itä-Suomessa) ollaan toistuvasti kanssakäymisessä ruotsinkielisen väestönosan kanssa, voi hyvällä syyllä kysyä mitä virkaa koko järjestelmällä on?
Asian voi kääntää myös toisinpäin. Osaako vuosien pakkoruotsin läpikäynyt suomenkielinen kansalainen edes kertoa ruotsinkieliselle lääkärille mikä häntä vaivaa? Tai pystyykö sama pakkosuomen ja virkamiessuomen käynyt lääkäri ymmärtämään ja kertomaan mitä pitäisi tehdä?
Itse huoli on sinänsä ymmärrettävä. On ihan perusteltua toivoa, että lääkintähenkilökunta omaisi riittävän kielitaidon. Se kun voi olla pahimmillaan elämän tai kuoleman kysymys. RKP on kuitenkin omilla toimillaan osoittanut, ettei pakkoruotsilla ole todellisuudessa edes sen mielestä asemaa perustuslaillisten palveluiden turvaamisessa.
Ehkä olisi aika miettiä parempia ratkaisuja ja luopua kalliista pakkoruotsista sekä pakkosuomesta. Kansakunnan kielellisiä valmiuksia palvelisi varmasti paremmin vaikka pakollinen vapaavalintainen kieli.
”RKP:n sairaalapelistä tuli paras argumentti pakkoruotsia vastaan”
Potkasivat omaan maaliin…
Ilmoita asiaton viesti
Toimitus hoi! Karuselliin!
Ilmoita asiaton viesti
Tekeville sattuu….heh heh…
Ilmoita asiaton viesti
Työskentelin yhteensä nelisen vuotta psykiatrina Britanniassa kolmeen eri otteeseen. Viimeisimmällä keikallani Shetlannin saarille olin ainoa oman erikoisalani lääkäri 190 meripeninkulman eli 350 km säteellä, palvelemassa runsaan 20 000:n väestöä saaristossa keskellä Pohjanmerta.
Luottavaisuuteni englannin osaamiseeni koki yllätyksen hätkähtäessäni, kuinka leveä Shetlannin murre ei ollutkaan sitä samaa brittienglantia, mihin olin tottunut Surreyssa ja Leicesterin seudulla: Skotlannin murteeseen oli sekoittunut ripaus muinaisnorjaa peruna viikinkien ajoilta Shetlannissa, ja otti aikansa ennen kuin korva siihen tottui. Ennen pitkää potilastyö kuitenkin sujui kokeneen tiimin kanssa aivan kuten pitikin, ja puolentoista vuoden keikasta saarelaisten parissa jäi mukava muisto.
Vuosien pakollisten ruotsinkielenopintojen lisäksi lääkärinä minäkin aikoinani suoritin myös ns. virkamiesruotsin, ja arvelin pystyväni Helsinkiin palattuani tarvittaessa ruotsinkieliseen vastaanottotyöhön, muun muassa tuon germaanisella kielellä saamani työkokemuksen pohjalta.
Ensimmäinen ruotsinkielistä palvelua odottanut potilas sai minut kuitenkin varsin nopeasti toisiin ajatuksiin, ja poistatin kiireesti tiedoistani maininnan ruotsin kielen taidosta. Yleislääkärin työssä asia on varmaankin toisin, mutta varsinkin psykiatrian erikoisalalla kielellisten vivahteiden ja konnotaatioiden taju on olennaista hoitosuhteessa tarvittavan vuorovaikutuksen sujuvuudelle ja molemminpuoliselle ymmärrykselle. Mikä merkitys asialla on muiden erikoisalojen päivystykselle erikoissairaanhoidossa, sitä en pysty arvioimaan.
Psykiatriassa olen tavannut vivahteikasta suomea loistavasti käyttäviä ruotsin-, saksan- ja venäjänkielisiä kollegoita, mutta ikävä kyllä yhä useammat suomenkieliset potilaat joutuvat kohtaamaan paljon puutteellisemmalla kielitaidolla psykiatrista työtä tekeviä ulkomaalaisia lääkäreitä. Suomessa tapahtuneet kielteiset muutokset työn ulkoisissa puitteissa johtavat erikoislääkäripulaan tällä erikoisalalla, mutta sehän ei ole vuosiin päättäjiä kiinnostanut.
Ilmoita asiaton viesti
Höpö höpö. Halpaa propagandaa.
Ilmoita asiaton viesti
Pakkoruotsi ei ole kielikoulutus- vaan valtapoliittinen kysymys.
RKP:lle ruotsin kielen mahdollisimman vahva virallinen asema on elämän ja kuoleman kysymys sen oman vallan perusteluna.
Puoluehan olisi muuten samassa sarjassa muiden pikkupuolueiden kanssa. Pakkoruotsi nähdään RKP:ssä kielipolitiikan linnakkeen uloimpana suojavarustuksena.
Siksi – vaikka suomenkielisten ruotsin osaaminen onkin heille se ja sama – milliäkään ei haluta antaa periksi. Muuten saattaisi keinotekoisen kaksikielisyytemme kulissi alkaa murtua. Alueellinen – se todellinen – kaksikielisyys ja käytännön tarpeisiin perustuvat ratkaisut eivät RKP:lle riitä. Se haluaa olla kokoaan suurempi puolue. Pienen maan pienet piirit mahdollistavat rakenteellisen korruption, jonka tehokkaimpia hyödyntäjiä ja kehittäjiä RKP on aina ollut.
Ilmoita asiaton viesti
Hannu on asian ytimessä. Pakkoruotsin ainoa todellinen syy on ruotsin kielen ja ruotsinkielisen vähemmistön aseman pönkittäminen.
Me suomenkielinen valtaenemmistö voimme milloin hyvänsä muuttaa ruotsin opiskelun vapaaehtoiseksi. Kas kun emme ole sitä jo tehneet.
Ilmoita asiaton viesti
Niin miksi? Pitääkö uskoa siihen, että olemme jo historiallisesti pitkään kielellisesti alistettuna kansana tottuneet olemaan aina vain alakerran ihmisiä, kuten Seppo Oikkonen on monessa kirjoituksessaan sen todennut?
Emmekö halua edes vaatia omia oikeuksiamme vapaaseen kielivalintaan, vaikka se olisi koko kansan hyödyksi nykyisessä EU- Suomessa ja enemmistö kansasta sitä juuri myös haluaa.
Ilmoita asiaton viesti
Mikähän siinä on, ettei ruotsinkielisiltä suomalaisilta vaadita riittävää suomenkielen taitoa. Käytäntö kuitenkin on se, että ne, jotka paljon asioivat suomenkielisten kassa, opettelevat myös kielen tai oppivat suomea käytännön kautta ilman erillistä opettelua.
Ilmoita asiaton viesti
Vaasan keskussairaalalla oli takavuosina erityisen paljon ongelmia saada sairaalaansa yleensäkään lääkäreitä.
Seurauksena oli rekrytoinnit, joissa lääkäreille myönnettiin ” erivapaus todistuksesta ruotsin kielen hallitsemisesta”.
Se siitä.
Ilmoita asiaton viesti
Kuten edellä (# 7.) kirjoitin, huoli omalla kielellä saatavista lääkäri- ja hoitopalveluista on aivan oikeutettu, sitä korostuneemmin mitä hienosyisempi ja psyykkisempi potilaan ongelma on luonteeltaan. Käytännössä lääkärin kielitaidosta joudutaan tinkimään Suomessa yhä enemmän hoitosuhdetta haittaavasti myös suomenkielisiä palveluita tarvitsevan kantaväestön keskuudessa.
Se merkitsee samalla sitä, että pakollinen ”toisen kotimaisen” kielen opiskelu ja virkamiesruotsin läpäisy ovat suomenkielisiltä hukkaan heitettyä työtä ja rahaa, ne ovat kallis ja raskassoutuinen tapa täyttää byrokraattisia muodollisuuksia ilman kuitenkaan potilastyöhön riittävää kielitaitoa.
Pakkoruotsi ja virkamiesruotsin tenttiminen joutavat heitettäväksi yli laidan, koska ne ovat kustannustehotonta ajanhukkaa valtaosalle niistä, jotka joutuvat ruotsia opiskelemaan pelkkien muodollisuuksien takia. Sen sijaan, omista lähtökohdistaan siihen motivoituneille opiskelijoille on Suomessa vastakin tarjottava tilaisuus hankkia itselleen aidosti riittävä ruotsinkielen taito.
Ruotsin kielen muuttaminen Suomen koululaitoksessa valinnaiseksi oppiaineeksi ei mitenkään haittaisi ruotsinkielisten palveluita omalla äidinkielellään ainakaan, jos valinnan vapaus olisi mahdollista edes yksikielisillä suomenkielisillä paikkakunnilla.
Ummikko-ruotsinkielisellekään ei ole mitään käytännön merkitystä sillä, osaako joku vaikkapa Pelkosenniemellä tai Savukoskella alkeellista kouluruotsia vai ei. Antaako RKP:n kannattajille tyydytystä valta kyykyttää häntä pakottamalla siihen, on sitten toinen kysymys. Vastaavasti Peräpohjolassa tai Koillismaalla ei pahemmin häiritse, vaikka Luodossa, Pedersöressä tai Korsnäsissa ei ymmärrettäisikään, mikä on kiehinen, kielas, mäystin tai uveavanto.
Ilmoita asiaton viesti
Puhelin kääntää suomesta ruotsiksi ja päinvastoin paremmin, kuin pakkoruotsin osaaja
https://www.youtube.com/watch?v=vGCo1LRAjmU
Ilmoita asiaton viesti
Jos ei pakko ruotsia suomen kielisille niin ei pakko suomea ruotsin kielisille. On jo aikaa että keskipohjanmaa perustaa oman kantonin ja määräysvalta.
Ilmoita asiaton viesti
Juuri näin! Mutta valinnainen tilaisuus opetukseen on säilytettävä sitä haluaville.
Ruotsinkielisillä yhteisöillä Suomessa on paljon vahvuuksia keskinäisen verkostumisensa ansiosta, mikä näkyy suotuisasti monissa tilastoissakin. Mutta siitä huolimatta, minkään tarpeettomaksi koetun kielen pakollisessa opettamisessa hallinnollisten määräysten takia (tai historiallisista syistä) ei ole mitään järkeä, eikä se ole veronmaksajille ilmaista.
Ilmoita asiaton viesti
Pakkoruotsilla ei tehdä käytännössä mitään, eikä virkamiespäivitykselläkään.
Myös ruotsinkielisille opetetaan englantia, kuten suomenkielisillekin.
Tästä löytyy se yhteinen kieli. Ainakin minä pärjään Ruotsissa paremmin englannilla kuin pakkoruotsilla. Ruotsi vapaaehtoiseksi ja halukkaat sitten opettelevat valittua kieltä.
Ilmoita asiaton viesti