perttukoistinen Vähän järkeä

Virkamiesruotsista ei kannata olla huolissaan – siitä tulee luopua

Pääministeri Juha Sipilä pohti tiistaina haastattelussa ruotsin kielen ylioppilaskokeiden pakollisuuden palauttamista noin kahdentoista vuoden vapaavalinnaisuuden jälkeen. Hän kertoi olevansa huolissaan heikentyneestä virkamiesruotsista.

Kuitenkaan vaadittavan virkamiesruotsin taso ei ole periaatteessa muuttunut ylioppilaskokeen tutkintoruotsin vapauttamisen jälkeen. Totta tietysti on, että virkamieskielen riittävyydestä on heitetty ilmoille viime aikoina vahvaa epäilyä aina RKP:ta myöten. Tämä ei kuitenkaan ole missään keskustelussa koskenut ainoastaan vuoden 2005 jälkeen julkisiin tehtäviin hakeutuneita ylioppilaita.

Henkitoreissaan vaikertavan järjestelmän tekohengittämisen sijaan olisi pääministerilläkin syytä miettiä muita ratkaisuja, kuin toimimattomien käytäntöjen elvyttäminen. Koko virkamieskielijärjestelmä kaikille pakollisine kieliopintoineen tulisi nykymuodossaan räjäyttää ja miettiä asia uudelleen.

Koko maata koskevaa ruotsin ja suomen pakkoa on melko vaikea perustella muilla kuin valtapoliittisilla kriteereillä. Nykymuotoinen malli kun ei näytä pystyneen takaamaan sille asetettua tavoitetta lähimainkaan. Kielellisen osaamisen monipuolisuuden ja kasvavan kansainvälistymisen tarpeita palvelisi varmasti paremmin pakollinen vapaavalintainen kieli.

Perustuslaki takaa tunnetusti sekä suomen- että ruotsinkielisille oikeuden käyttää julkisissa palveluissa omaa kieltään. Tästä periaatteesta tuskin tarvitsee luopua, vaikka koko kansalle opetettavan toisen kotimaisen ja virkamiesruotsin/suomen pakollisuudesta luovuttaisiinkin. Ehkäpä ne peräänkuulutetut alueelliset tarpeetkin voitaisiin huomioida nykyistä paremmin.

Hyvä alku muutokselle voisi olla vaikkapa virkamieskieliopintojen vapaaehtoistaminen korkeakoulututkinnoissa. Mahtaisikohan kieltä todellisuudessa osaavien määrä tippua käytännössä lainkaan?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

10Suosittele

10 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän RitvaPuolakka kuva
Ritva Puolakka

Hyvä kannanotto! Toivottavasti saat muutkin kokoomuslaiset ajattelemaan samoin, niin saataisiin viimeinkin vapaa kielivalinta toimivaksi järjestelmäksi.

Pääministeri Sipilän ulostulo oli aivan käsittämätön asiassa, jossa ollaan jo edetty yksi askel eteenpäin, mentäisiinkin Sipilän ajatuksilla kaksi taaksepäin.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Minä ihmettelen tuota huolta ruotsinkielisten palveluista ja erityisesti sellaisia puheita, että niiden turvaamiseksi pitäisi palauttaa ruotsin kirjoittaminen pakolliseksi ylioppilaskokeissa. Minulla ei ole mitään ruotsinkielisiä vastaan ja tietysti heidän täytyy saada ainakin kotipaikkakunnallaan palvelunsa omalla kielellään. Mutta ruotsin opetuksen ja kirjoittamisen pakollisuuden kytkeminen palveluihin on kovasti haettua. Ruotsikielisten palveluja varten meillä on yksi ruotsinkielinen jokaista ruotsinkielistä kohti. Niissä tehtävissä, joissa oikeasti tarvitaan ruotsinkielen taitoa, se olkoon kelpoisuusvaatimuksissa, kuten asian laita lienee nykyisinkin. Ne, jotka siihen virkaan haluavat, hankkivat tarvittavan kielitaidon, jos eivät sitä ennestään omaa. Ei niiden osaajien saamiseksi tarvitse opettaa pakolla ruotsinkieltä niille, jotka eivät sitä mihinkään tarvitse. Enemmän huolta kantaisin siitä, että me todella tarvitsemme paljon enemmän suurten maailmankielten kuten saksan, espanjan, ranskan, kiinan ja venäjän osaajia.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Juuri näin Jaakko, - oikeata huolta pitäisi kantaa suurten maailmankielien osaajista, joita meillä EU- Suomessa kaivataan enemmän kuin toisen pienen marginaalikielen lukijoita. Onneksi meillä on jo oma vahva edustus äidinkielenään ruotsia puhuvista osaajista, joten siitä ei enää tarvitse kantaa huolta.

Onneksi tämä Sipilän suuhun pantu uhkaus olikin vain tyypillinen uutisankka, josta tosin moni meistä jo ehti pelästyä pahanpäiväisesti:)

Käyttäjän ilkkasiren62 kuva
Ilkka Sirén

"Kielellisen osaamisen monipuolisuuden ja kasvavan kansainvälistymisen tarpeita palvelisi varmasti paremmin pakollinen vapaavalintainen kieli."

Tämä ajatus on otettava käsiteltäväksi eduskunnassa. Kielitaidon laajuus lisääntyy vain, jos vapaavalintainen kieli on pakollinen. Vapaaehtoisuus siten, että on mahdollista lukea vain englantia vieraana kielenä ja muiden kielten opiskelu on vapaaehtoista, on osoittautunut kielitaitoa kaventavaksi naapurimaassamme Ruotsissa.

Tämän ehdotuksen vaikutukset lakisääteisen ruotsin kielisen palvelun saamiseksi on kuitenkin tarkoin tutkittava.

Toimituksen poiminnat